Olipahan juhannus!
Ei mennyt taas ihan ku elokuvissa, koska istun tässä kirjoittamassa.
Tai siis meni, mutta niinkuin tragi-koomisessa komediassa!
Fiksuna tyttönä aattelin, että olis kiva olla seuraa jussina.
Tinderhän on aivan loistava juuri siihen tarkoitukseen.
Löytyi jopa seuraa!
Eikä edes ollut mikään etelän vetelä mökkiläinen.
Treffattiin miehen asunnolla.
Btw, asunto oli siisti ja persoonattomasti sisustettu.
Selkeästi insinööri.
Ilta oli hauska ja mies oli komea.
Kauniit silmät, ehdottomasti.
Tehtiin paistettuja muikkuja ja käytiin saunassa.
Siitähän se ajatus sitten lähti ja saunan jälkeisessä raukeasssa olotilassa päädyttiin rakastelemaan olohuoneen sohvalle.
Siinä sitten tahdin yltyessä eläimelliseksi liikahti sohva sen verran, että pukkasi vieressä ollutta pöytätasoa niin,
että siinä ollut kukkaruukku kippas lattialle.
Mua rupes naurattaa ja olin just heittämässä, että noniin, nyt päästiin asian ytimeen, kun näin miehen kauhistuneen ilmeen.
Vähän pöllämystyneen totesin, et no worries kaikki hyvin,
siivotaan myöhemmin.
Mut mies vaan tuijotti eteensä ja hoki "ei hyvä, ei hyvä, ei hyvä.."
En tiennyt mitä muutakaan tehdä, ni laskin käden sen olalle ja toistin, että kaikki on hei hyvin.
Jäbä katto mua ja kävi sikiö asentoon sohvalle ja paino päänsä mun syliin.
Nyt en tiennyt niinkuin todellakaan miten suhtautua tilanteeseen, joten kysyin, et meniks sulla nyt halut ton ruukun takia.
Mies vaan totes että välillä käy näin, nousi ylös ja käveli ulos huoneesta.
Jäin sit siihen alasti istuu yksin sohvalle ja miettii, että ei oo kyl vielä ikinä ennen mulle näin käynyt.
Sen verran outo tilanne, et keräsin vaatteet ja toivotin hyvät kesän jatkot ja lähin himaan.
Ens jussina voisin olla ihan vaan yksin.
Mut niin mie taidan aina sanoa.
Katotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti