perjantai 1. toukokuuta 2020

Tasapaksua

Lopulta seurustelu urheilijan kanssa on ollut aika tasapaksua.
Viihteellä ei ole tullut käytyä enään kuin satunnaisesti,
mutta toisaalta seksiä on saanut niin paljon kuin jaksaa ottaa.

Toissa iltana innostuin sen verran,
että laukesin yhtä aikaa vaginasta ja perseestä.
Tuloksena oli ejakulaationesteen siivittämänä
kauhallinen paskaa valumassa urheilijan palleja pitkin kohti lakanaa.
Hävetti kyllä aivan vietävästi.
Lukittauduin pitkäksi toviksi vessaan kasaamaan itseäni.
Onnekseni, jos jäbä oli asiasta jotain mieltä,
hän piti sen omana tietonaan.
Sen jälkeen ei tosin kumpikaan ole ehdottanut,
että minä olisin päällä.

Raija tuli takaisin lomareissultaan.
Toi tuliaisina mukanaan Fabion.
Oli kuulemma sen verta valtaisa penis ulkomaan adoniksella,
että Raijaa oli vähän hirvittänyt, kun oli sen ekaa kertaa nähnyt.
Puoli pulloa liukuvoidetta myöhemmin
oli kuulemma rakkaus roihahtanut.
Samassa syssyssä oli mennyt vaihtoon avoliittokin.
Ilmeisesti molemmilla.

Hölmö olo, kun olen aina verrannut Raijan
vuosia kestänyttä liittoa parisuhteen ihanteeksi.
Jos se olikin lopulta liian tasapaksu,
niin selkeästi se ei ollut ainakaan tarpeeksi paksu.

Sitä miettii tässä vapaa päivänä,
pyykätessä urheilijan kalsareita ja ikkunoita pestessä,
että tässäkö se nyt on?


perjantai 6. maaliskuuta 2020

Tunteet on hanurista

Äh, ei ole jaksanut kirjoittaa taas mitään.
Pitäisi kyllä.
Auttaa jaksamaan kun kirjoittaa.

Urheilijan kanssa on tullut deittailtua.
Se on ollut ihan jees.
Paitsi eilen.

Oltiin yhdessä salilla ennen sen PT tunnin alkua.
Siinä sit lähtiessäni satuin näkee sen asiakkaan, joka sille tuli.
Ihan todella kuuma muija tiukoissa trikoissa ja flirtti päällä.

Meni vati nurin ihan totaallisesti.
Lähin kävelee himaan.
Oli ihan hiton loukattu ja mustasukknanen olo.
Pää kehitti kaiken maailman skenaarioita siitä,
miten ne nauraa yhdessä,
käsi vähän hipasee toista.
Menevät lounaalle sen jälkeen yhdessä.
Ne näytti ärsyttävän hyvältä siinä vierekkäin.
Olisivat tosi kaunis pari.

Päätin juosta koko matkan himaan.
Fyysinen rasitus helpotti vähän oloa,
mutta ei se kiukku minnekään mennyt.
Kämpille päästyä tuntu verenmaku suussa
ja ahdisti ihan käsittämättömästi.
Otin pitkän kuuman suihkun.
Se autaa aina vähäsen.
Mut ei tällä kertaa.

Käperrryin palloksi suihkun lattialle
ja itkin lohduttomasti.
Tunsin itteni maailman huonoimmaksi ja epärakastettavimmaksi ihmiseksi.
Vihasin itseäni, koska tunsin tällaisia tunteita.
Oli tosi yksinäinen olo.

Illalla urheilijalta tuli viesti,
jossa kysyi mitä meinasin.
En vastannut.
Olkoot itekseen tänään.
Ei huvittanut olla mukava sille.


tiistai 3. joulukuuta 2019

Maaliroiskeita

Nyt oli taas luovuus huipussaan.
Törmäsin sattumalta tukkumieheen.
Yksi asia johti toiseen.
Ja panemiseksihan se meni.
Oli ihan kivaa ja huumaavaa.
Mutta ei niin hyvää ku urheilijan kanssa.

Mikä aiheutti vähän paniikkia siinä kohtaa,
kun tajusin, että tukkumies oli imutellut kauheet fritsut mun kaulalle.
Ja tottakai oli sovittu urheilijan kanssa treffit seuraavalle illalle.

Hetken aikaa mietin meikkivoiteen käyttöä.
Mut eihän se nyt toimi.
Sit pitää selitellä miks on meikkivoideläikkiä kaulalla.

Onneks hätäpäissään sit soitin Raijalle.
Raija, pitkään parisuhteessa olleena, tietää aina mitä pitää tehdä.
Pengottiin yhdessä mun laatikot läpi ja löydettiin vanhat akryylimaalit.
Yhessä sitten taiteiltiin maaliroiskeita mun käsiin ja kaulalle.
Ja vähän tukkaan ja poskeenkin.
Oltiin aika tyytyväisää lopputulokseen.

Ja treffithän meni ihan putkeen.
Sain söpöys pisteet maalilla läträämisestä.
Se oli kuulemma hellyyttävää.

Ainoa ongelma oli, että siinä illan ja yön mittaan
mun maaliroiskeet kulu pois.

Jätkä ei missään vaiheessa kysynyt kadonneista maalitahroista
eikä niiden paikalla olevista mustelmista.
Onneks tosin käytettiin violettia maalia.

Raija kysy miten meni ja totesi:
"Vain rakastunut mies ei nää ilmiselviä lontteja toisen kaulassa."

Pitää varmasti paikkansa.
Kuten kaikki mitä Raija sanoo.

Onko urheilija siis rakastunut?
Ja mitä se nyt sitten tarkoittaa?



tiistai 12. marraskuuta 2019

Selvitys

Nyt en tiedä taas mistä alkaa.
Tapahtumia on ollut taas niin paljon,
että pitänee tehdä pieni tilannekatsaus.

Ensinnä pääsin ratsastamaan urheilijalla.
Ja urheilijan maila oli todellakin kunnossa.
Tästä otetaan toivottavasti aktiiviharrastus.

Piti sanoa yh-isille että pipari-buffa on kiinni.
Se oli jotenkin niin hellyyttävä, etten sitten kehdannut pahoittaa sen mieltä.
Joten päädyin ratsastamaan senkin kanssa.
Tämä siis pari tuntia edellisen ratsastustunnin jälkeen.
Tuli ehkä silleen vähän halpa olo, kun tajusin asianlaidan
samalla hetkellä kun imeskelin yh-isin mailaa.
Mutta kerranhan täällä vaan eletään.

Katsotaan millai kahvipöytä keskusteluja saavat aikaiseksi töissä keskenään.

Tuli sit käytyä myös vähän reissussa tuulettuu.
Muuta oikein hyvä reissu,
mutta se saamarin lomaromanssi-takertuja
oli jostain saanut poimittua tiedon mun matkakohteesta ja ajasta,
ja jotenkin vähemmän yllättäen oli "lomalla" siellä yhtä aikaa.
Onneks se urpo päivitteli mulle sit koko ajan tietoja missä on menossa,
ni pystyin välttelee niitä paikkoja.
Meni kyl silti vähän olan yli vilkuiluksi julkisilla paikoilla.
Todella kuumottavaa.
Missähän kohtaa voi hankkia lähestymiskiellon?



sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Mä rakastan sua

Okei, nyt meni pikkasen yli.
Tavallaan on morkkis, mut sit kuitenkaan ei.
Eniten häiritsee kun ei oo ihan varma mitä on tapahtunut.
Kelataas vähän taaksepäin..

Viini pullon huitasin samalla kun tanssin Antti Tuiskun tahdissa.
Sit kaveri laitto viestiä, että tuu keskustaan.
Pikalaittautuminen ja taskumatti käsilaukkuun.

Clubilla oli ihan hyvin porukkaa.
Join lisää punaviintä ja kaveri tais tarjota muutamat tequilat.
Tanssin ainakin muutaman eri jätkän kanssa.
Saatoin tanssia myös pöydällä.
Hatara muistikuva tästä.
Aamulla housun kauluksesta ja rintsikoista
löytyneet setelit ja kolikot puoltais tätä tapahtumaa.
Vissiin tuli tanssittua ihan hyvin.

Mut sitten.
Hyvin hatara muistikuva siitä, että makaan selällään auton takapenkillä.
Auton sisäkattoon on kiinnitetty valtava etelävaltioiden lippu.
Muistan tuojottaneeni sitä.

Aamulla herään silmät umpeen rähmineinä, kissan kusi suussa.
Makaan kyljellään patjalla.
Kun raotan silmiä, ni about 10cm päässä mua tuijottaa ihan random jätkä.
Sillä on lähes liikutuksen kyyneleet silmissä, kun se sanoo
"mä rakastan sua"

Mä oon sekunnissa niin hereillä, kuin siinä olotilassa voi olla.
Mitähän hemmettiä eilen on tapahtunut?
Mitä mie oon sanonut tolle?
Ja tärkein, miten täältä pääsee pois?

Viimeisen lauseen saatoin sanoa ääneen,
koska jäbä nauraa ja sanoo, että ollaan maaseudulla.
Että elä hötkyy.
Äiti laittaa just aamiaista.

VOI V***U!!

No eihän siinä.
Irmahan ottaa tilanteet tyylikkäästi vastaan.
Istuu aamiaispöytään tukka sekasin ja ripsarit poskilla.
Ottaa kiitollisena vastaan kahvikupin,
mutustaa kohteliaasti palan karjalanpiirakkaa
ja koittaa väkisin pitää sen sisällä.

Piinallisen pitkän ajan jälkeen jätkä,
joka paljastuu vasta 18 täyttäneeksi pojaksi,
heittää mut takaisin keskustaan.
On kuulemma menossa just armeijaan.
Ja olen kuulemma hänen ensimmäisensä.

Sitäkin pidemmän ajomatkan jälkeen hyppään pois autosta
ja lupaan pojalle laittaa viestiä.
Suljen auton oven ja lähden kävelee ennenkuin poika ehtii tajuta,
että mulla ei ole sen numeroa.

Nyt vaan mietin, että mistä näitä sikiää näitä tyyppejä?!
Ja miks mie houkutan niitä puoleeni?
Enkö edes kerran vois herätä jonkun komistuksen vierestä?!

Onneks Tempparien uusin kausi on alkanut.
En poistu tänään kotoa.
Ihan vaan varmuuden vuoksi.


perjantai 25. lokakuuta 2019

Hiivasieni rules!

Lomaromanssi on syystäkin lomaromanssi.
Se on hetken huumaa, nopea kipinä,
joka roihahtaa sopivalla tuulella ja palaa nopeasti pois.
Siitä jää hyvät ja hekumalliset muistot.

Siis siinä tapauksessa, että ei koita ottaa uusintaa.

Se mun kesän lomaromanssi tuli uudestaan lomalle.
Halusi välttämättä nähdä.
Noh, mikäs siinä.
Ei mulla just nyt ollut parempaakaan tekemistä.

Oli semi outo fiilis koko hommasta.
En oikein tiennyt miten päin olis pitänyt olla.
Toisaalta romanssin revanssi vähän kutkutti,
mutta toisaalta hälytyskellot soi päässä.

Ja voin sanoa, että heti kun näin tyypin, tajusin,
että mun kipinä oli sammunut jo sinä päivänä
kun tyyppi lähti edellisen kerran.
Eikä se ollut edes niin hyvän näköinen kuin niissä kesäillan muistikuvissa.

Mut koska pitää olla varma, ni panin sitä joka tapauksessa.
Ei ollut hekumallista.

Se mikä oli kesällä ollut kuumaa,
nautinnollisen hidasta ja kiusoittelevaa ja huumaavaa,
oli nyt vaan pitkäveteistä, hankaavaa ja puuduttavaa.

Aamulla kun tyyppi alkoi vihjailemaan että vois ottaa uusiksi,
keksin hätäpäissäni itselleni hiivatulehduksen.

Näin jälkikäteen voin todeta, että todellakin käytän tän kortin toistekin.

Sanoin siis jäbälle, että mulle tuli hiiva meidän seksistä,
että hänellä ilmeisesti on se oireettomana ja nyt tartutti muhun.
Löin jäbälle tuubin Canestenia kouraan
ja sanoin, että rasvaat tolla 7 päivää munas päätä.
Ite nappasin maitohappobakteeri kapselin suuhuni
ja sanoin, että naisilla riittää yks pilleri.

Jäbä katto vähän hölmistyneenä tuubia,
eli täähän tarkoittaa sitä,
että ei keretä harrastaa enään seksiä hänen lomansa aikana.
Totesin, että yhyy, elämä on.
Ja oot muuten velkaa 16 egee siitä tuubista.

Tuli ehkä vähän julma olo. Mut hei. Hätä ei lue lakia.
Jäbä vaikutti myös vähän joojoo-mieheltä,
joten en todellakaan jaksanut ottaa selvää
mitä totuude kertomisesta olis seurannut.

Mut homma hoidettu!
Lomakausi on ohi ja Irma korkkaa nyt juhlan kunniaksi pullon punkkua.

perjantai 18. lokakuuta 2019

Joojoo-mies

Tapasinpa joojoo-miehen.
Tiedäthän sen tyypin, joka on kokenut kaiken saman kuin sinäkin,
on samaa mieltä kaikesta kuin sinäkin,
ja yli päätään kaikin tavoin haluaa epätoivoisesti kuulua joukkoon.
Kaikki lauseet alkaa aina
“Joo. joo siis niin mäkin…”

Joojoo-mies on se, joka ihastuttuaan takertuu kiinni kuin mikäkin mustekala.
Ja tarkotan nyt sekä henkisesti että fyysisesti.
Joojoo- mies haluaa olla kaikesta samaa mieltä
ja alleviivata keskustelussa sitä miten samanlaisia olette.
Mikäli tulee vastaan tilanne, jossa ilmoitat olevasi eri mieltä,
että sun lempiruoka ei ole pizza vaan pasta,
niin joojoo-mies vaihtaa oman mielipiteensä salamana
ja kertoo perään viisi vahvistavaa esimerkkiä siitä
miksi tykkää niin paljon pastasta.

Sama meno jatkuu ihan fyysisesti.
Joojoo-mies roikkuu sussa kiinni kun yrität tiskata,
imuroida tai lähteä lenkille.
Nukkumaan käydessä se kietoutuu sun ympärille
kuin hukkuva pelastusrenkaaseen,
niin että tuntuu miten ilma pakenee keuhkoista ja tulee pari mustelmaa.

Sit kun kritisoit joojoo-miehen käytöstä tai vaikka pyydät nätistikin,
että saisko vähän omaa tilaa, niin sen naama venähtää
ja se näyttää piestyltä koiran pennulta.
Sitten se laahustaa ympäriinsä katse sukkiin liimaantuneena ja huokailee ja niiskuttaa ja odottaa, että tulet sen luo ja pyydät anteeksi ja sanot, että kaikki on hyvin, että sulla oli vaan huono hetki.
Siitähän joojoo-mies sitten riemastuu
ja takertuu katse kirkastuneena kiinni sun kylkeen
ja lupaa ettei päästä ikinä irti.

EXCUSE ME WHILE I KILL MYSELF.

Heitin joojoo-miehen pihalle.
Silleen semi ahistava kokemus.
Mennessään kysy vielä pidetäänhän me yhteyttä.
Vastasin joojoo.

Tasapaksua

Lopulta seurustelu urheilijan kanssa on ollut aika tasapaksua. Viihteellä ei ole tullut käytyä enään kuin satunnaisesti, mutta toisaalt...