Aloin ajan kulukseni paneskelemaan paikallisen yh-isin kanssa.
Ihan kiva jätkä.
Sellainen, jossa on jämäkkyyttä, kilpailuhenkeä
ja joka on menossa koko ajan.
Mukavan inspiroivaa seuraa.
Pentu tosin vähän mutkistaa kuvioita.
Menin tossa männä iltana hänen luokseen taas käymään.
Tiesin koputtaa varovasti, koska pentu kuulemma nukkuisi.
Olis varmasti ollut todella kiva ja rento ilta,
jos jäbä ei olis ollut niin paskana siitä että pentu herää.
Siinä sitten tunnelma kävi kuumana
ja jäbä alkoi vähentää multa vaatetta kodinhoitohuoneen oven pielessä.
(Ja kyllä, jäbä on alle keski-ikäinen, vaikka omistaakin talon,
jossa on kodinhoituhuone.
Asia, johon meidän sukupolvella ei tuu koskaan olee varaa.)
Noh, siinä sitten kesken kaiken kuulu makkarista ääntä.
Jäbä meni aivan paniikkiin.
Kuiskas "oota tässä"
ja heitti viltin mun päälle.
Jäin sit siihen seisoo viltti kasvoillani roikkuen
että wtf
Heitin viltin pois ja aloin pukea vaatteita päälle.
Olin just menossa eteiseen, kun jäbä tulee takaisin makkarista.
Pyytelee anteeksi ja sanoo, että ei halua,
että kakara näkee vierasta naista talossa.
Mietin mielessäni, että lakanaan pukeutunut kummitus olohuoneessa onkin varmasti vähemmän traumatisoiva näky lapselle.
Huikkaan suukon jäbän poskelle ja sanon, että eiköhän mun oo aika lähteä.
Oli vähän turhan outo kokemus.
Ps. Note to yourself, käytä farkkujen kanssa pikkareita. AINA. Häpykarvat kun jää kiireessä vetskarin väliin, niin voin sanoa, että sattuu.